23.4.18

Lentäjää syrjitään


Näin Toijalassa, SAA JAKAA!

18.4.:Vituttaa ja ahdistaa mennä nukkumaan.
Olen koeajalla kesätyöpaikassa, jossa lennän lentokoneita. Kieltäydyn lentolupakirjan hankkimisesta, joka olisi vielä pitänyt ottaa. Finnair linjannut, että lomamatkojen kiire on jo ohitse, mutta lentokenttä + ammattiliitto määränneet, että lentolupakirja on saatava 30.4. asti. 
Lennonvalvonnan, Finnairin johdon ja liiton kuulustelun ja läksytyksen jälkeen sain kuulla, että työni loppuu huomisen jälkeen VÄLITTÖMÄSTI. Ei työn uudelleen järjestelyä, koska koeajalta saa kuulemma potkaista pois vaan. Finnair vieläpä käytti ”valehdella”-sanaa syyttäessään minua lentotaidottomuudesta.

Mikä oikeus minulla muka on uraani, ammattiini ja päätöksiini, kun minut voidaan alistaa vallankäytölle noin vaan?
Saas nähdä mikä huomenna odottaa.
Saas nähdä potentiaalisten potkujen jälkeen, että nasahtaako kolmen kuukauden karenssikin te-toimistolta.
Olen valmis vaikka Ilta-lehden lööppeihin omalla naamalla, kyllä niin paljon parodiaa nyt syö.
T. Kapinalentäjä

19.4.:EDIT: Soitin aamulla pääluottamusmiehelle. Laki on laki mutta esimiehet ovat silti rikkoneet protokollaa. Esim. Finnairin edustaja kysymällä yksitellen onko minulla se-ja-se lentolupakirja. Pääluottamusmiehen mukaan minulle olisi järjestettävä korvaavaa työtä kunnes voin palata Airbussin ohjaamoon. Hän lupasi ottaa asian hoitaakseen kokoustensa välissä.

Juuri äsken sain kuulla puhelimitse, etten saa mennä tekemään Helsinki - Fuerteventura lentoani. Minulle järjestetään kuulemistilaisuus(?!) jossa minulta kysytään ja saan kertoa mielipiteistäni. Pomo ei kuulemma enempää nyt tiedä eikä päätä.

Päivitin tilanteen pääluottamusmiehelle. Hän juttelee johtavan lentäjän kanssa ja soittelee minulle yhden aikaan.

On tämäkin soppa! Voisinpa vaan mennä työhöni ihan rivilentäjänä vaan.

20.4. EDIT: kävin ”kuulemistilaisuudessa”. Vastassa Finnairin juristi. Minua syytettiin siitä että työnhakutilanteessa 1/18 olin laittanut täpän ”toimitan lentolupakirjan”-kohtaan. Moitin, että sitä ei kyllä lain mukaan olisi saanut kysyä. Tosin olin kyllä aikeissa silloin Ansiolentäjän lupakirja (CPL, Commercial Pilot Licence) koulutuksen ottaa mutta tehtyäni tiedonhakua lisää päädyin kevään mittaan siihen, että en ota yhtäkään lentotuntia enää. 

Koska olin vielä koeajalla, en ollut oikeutettu ”vain” kirjalliseen varoitukseen kuten vaikka vakkarit Finnairissa. Koska vuorokauden(!!) 19.4. aikana ei ollut tarjota muuta ei-lentäjätyötä niin lakimiesten mukaan se siitä. Itse ajattelen, että olisi työnantaja voinut enemmänkin panna tikkua ristiin, vaikka välinehuollon pesti olisi ollut mitä mainioin.

Lentokentällä kävin hakemassa teekuppini, teet ja työkengät sekä matkalaukkini ja halaamassa pari työkaveria. Finnairin pomo seisoi selkäni takana lähes jatkuvasti. Vaihdoin pari sanaa vallan viemisestä yksilöltä ja taivaan rajoittamisesta kollegoiden kanssa. Pomo keskeytti sananvaihdon sanoen, että keskustelen epäasiallisesti. Sitten hän kehotti minua poistumaan lentokentältä.

21.4. EDIT: Jätin lappusen potkupäivänäni Helsinki-Vantaan lentokentälle työkavereille, jossa kiitin hienoa työyhteisöä, toivotin hyvät jatkot ja kerroin, miksi katosin näin yhtäkkiä. Heti lähdettyäni pomo vei lapun pois kertoen, että ”se oli epäasiallinen”. Tämän kuulin työkaverilta.
En tiedä itkeäkö vai nauraa.

Tässä ollaan. Tyhjän päällä putoamassa alas pilvistä. Varmaa on vain se, että yhtäkään ulkomaan lentoa en enää tee.



Kaikki mitä kirjoitin on täysin totta. Tai ehkä ei.

21.4.18

Roska-DNA ja unohdettu menneisyys ovat täällä taas

Uusi vuosi. Uusi kevät. Uusi tiedeuutinen toistamassa samoja väärinkäsityksiä roska-DNA:sta. Michiganin yliopistosta kaikuu tuttu tarina siitä miten roska-DNA ei olekaan hyödytöntä. Uutisoinnissa annetaan ymmärtää, että kyseessä on väärinkäsityksen oikomista. Tutkijat ovat olleet väärässä siitä mitä roska-DNA on.

Scientists Find a Crucial New Role For DNA We Once Considered Junk 

Mitä sitten selvisi?

Professori Yukiko Yamashitan ryhmä testasi mitä tapahtuu, kun satelliitti-DNA:ta poistetaan perimästä. Drosophila melanogaster sai toimia koekärpäsenä, kun tutkijat poistivat D1 pätkiä. D1 on proteiini, joka sitoo satelliitti-DNA:n kohtia. Kun satelliitti-DNA ei päässyt muodostumaan entiseen tahtiin, niin kärpäsen itusolut kuolivat aikaisessa vaiheessa. Tuman rakenne hajaantui.

Tutkijat toistivat tällä periaatteella kokeen myös hiirien soluilla. Tapahtui samanlaista solujen aikaista kuolemista.

Tiheästi ja aivan helvetin paljon toistuva satelliitti-DNA (tai mikrosatelliitti) osiot mahdollistavat kromosomin pysymisen sopivalla tavalla kasassa. Vaikka niissä ei ole koodia geeneille. Satelliitti-DNA on siis olennainen solujen jatkuvuuden kannalta. Satelliitti-DNA:lla on tärkeä funktio!

Professori Yamashita sanoi satelliitti-DNA:sta näin:

If we don't actively need it, and if not having it would give us an advantage, then evolution probably would have gotten rid of it. But that hasn't happened.

Mikä onkin varmasti täysin totta.

Mutta ei myöskään roska:DNA:n kannalta sellaista mitä ScienceAlert sivuston uutisointi antaa ymmärtää.

Until fairly recently, scientists believed this so-called "junk" or "selfish" DNA did not serve any real purpose.



Ei. Väärin. Yrittäkää uudelleen, ScienceAlert.

Miksi uutinen on väärässä tuon suhteen? Laittakaa turvavyöt silmillenne, sillä ne lähtevät elämänsä kyytiin. Vastaus kirjoitettiin Genomicron blogissa vuonna 2008. Biologi T. Ryan Gregory kaivoi esiin mitä tutkijat olivat pähkäilleet roska-DNA:sta. Ja mukana on näyte 1970-luvulta, joka on vain yksi esimerkki monien joukosta.

Se mistä Michiganin yliopiston tutkijat raportoivat tänä vuonna oli jo pohdinnan kohde vuonna 1971. Origin of Satellite DNA paperi julkaistiin Nature-lehdessä.  Siinä  P.M.B. Walker arveli satelliitti-DNA:lla (niillä osioilla jotka olivat selkeästi levinneet laajalle eläin- ja kasvikunnassa) olevan jonkinlainen etu kromosomien rakenteen kannalta.

40 vuotta sitten satelliitti-DNA:lle pääteltiin jonkinlaisia perimän rakenteen kannalta olennaisia toimintoja. Tutkijat ovat siitä lähtien etsineet sitkeästi säilyvien roska-DNA:n kohdille toimintoja. Hyvällä tuurilla joskus joku satunnainen tiedeuutisia kirjoittava Homo sapiens muistaa tämän.

Luonnolleen ominaisesti kreationistit ovat levittämässä tätä uutista esimerkkinä evolutionistien/darwinistien virheestä ja kreationistien onnistuneesta ennustuksesta.

18.4.18

NASA ja Mehiläisten arvoitus

NASA saa jatkuvasti olla littareiden ja muiden avaruuteen epäuskovien kohteena. Useat nettimaailman epämääräiset aktivistit yrittävät todistaa, ettei ihminen ole oikeasti käynyt avaruudessa tai asusta avaruusasemalla kiertoradalla. Toisaalta minulla on vaikeuksia uskoa, että ihmiset oikeasti ottavat näitä videoita tosissaan. On helpompi uskoa ihmiskunnan tulevaisuuteen, jos ns. todistevideoita tehdään pelkästään huumorimielessä. Toisaalta aivan liian useat näyttävät aikuisten oikeasti uskovan siihen mitä kirjoittavat näistä NASA:an liittyvistä salaliittoteorioista. Näitä todisteita on käyty läpi aina silloin tällöin myös blogissani. Muistat varmasti sellaiset arvoitukset kuten:

NASA ja Lerpun oven arvoitus

NASA ja Sinisen kankaan ei-arvoitus

Tänään lisään joukkoon NASA ja Mehiläisten arvoitus bloggauksen. Mistä tällä kertaa käsitetään täysin väärin asiat? Noh, video on jo pari vuotta vanha, mutta jatkaa sitkeästi kiertoaan sosiaalisessa mediassa. Kädessä pidetyllä videokameralla kuvattu pätkä on lyhyt. Avaruusaseman ikkunan läpi kuvataan ulkopuolella olevia moduuleita. MUTTA KAUHISTUKSEN LUOMUKASVATETTU KANAHÄKKI! Tarkkaavainen litteän maan ja/tai kuulentodenialismin kannattaja huomasi huijauksen. Avaruudessa pörräili pieni ötökkä!



Arvoitus on tietenkin naurettavan helppo ratkaista. Juuri sen takia epäilen, että tuo video on tehty jekuttamaan kaikkia niitä, jotka ovat aikaisemmin jakaneet salaliittoteorioista kertovia videoita. Punaisella nuolella korostettu musta täplä ei ole mehiläinen. Kuvassa nähdään alempana oikealla myös toinen täplä, joka liikkuu aivan samaan tahtiin ja suuntaan mustan täplän kanssa. Niiden liike paljastaa, että kyseessä on siinä kameran ja avaruuden välissä olevan lasipinnan lika. Siis jos edes uskot kameran olevan kiertoradalla.

Paljon mielenkiintoisempana lukemisena ovat oikeat tiedetekstit. NASA on oikeasti vienyt mehiläisiä avaruuteen. Tietenkin tieteen nimessä. Samalla periaatteella NASA suunnittelee lähettävänsä Mars planeetalle robottimehiläisiä.

15.4.18

L. Ron Hubbard kummittelee YLE:n seinien sisällä

Kerrassaan outo yhteensattuma sattui tapahtumaan televisio-ohjelmiin liittyen. YLE kertoi viikon katseluvinkeissään, että sunnuntaina esitettäisiin Louis Therouxin dokumenttielokuva My Scientology Movie.

Yle TV2 klo 22.05
(My Scientology Movie) Louis Theroux tarttuu yhteen uransa haastavimmista aiheista ja perehtyy skientologiaan. Kukaan kirkon jäsenistä ei kuitenkaan halua olla mukana dokumentissa ja Theroux kohtaa myös suoranaista häirintää. Pikkuhiljaa verho salaperäisen uskonnon ympärillä alkaa kuitenkin raottua. Erikoisen projektin myötä piirtyy kuva yksityisyyttään raivoisasti vahtivasta kultista, joka tekee kaikkensa tuhotakseen lähtijöiden tai toisinajattelijoiden elämän. Yle Areena 90 päivää

Siinäpä mainiota katseltavaa illan päätteeksi. Mutta voih ja kauhistus sekä verkkokalvojeni pettymys. Ohjelma on poistunut esityspaikaltaan. Elokuva on sen verran mielenkiintoista katseltavaa, että Ilta-sanomat teki siitä ennakkojutun: Skientologia-dokumentti paljastaa painajaiselämän uskonlahkossa: ”Joko alistut tai muutut itse pedoksi” Ohjelmalla olisi varmasti ollut katsojia. He joutuvat kuitenkin odottamaan kotimaista esitystä syksyyn asti. IS kertoo esityksen perumisesta näin:

Korjaus 15.4.2018 klo 10.45: Dokumentin esitys on siirretty ensi syksyyn. Aiemmin jutussa kerrottiin, että ohjelma tulisi tänään televisiosta. 

 YLE:n sivuilla ei kerrota tarkemmin tuota uutta esitysaikaa, joten sitä ei varmaan ole vielä päätetty. Eikä sieltä löydy ilmoitusta perumisen syystä. Useampi utelias kysyi asiasta suoraan YLE:ltä. Veikko Sorvaniemi sai tällaisen vastauksen YLE Areenalta. Areenalla ei tiedetä perumisen syytä. Ehkä se selviää joskus.

Sitä tietoa odotellessa voin vain arvailla, ettei vaan sattumalta suomalaiset skientologiakultin edustajat olisi jollakin tavalla päässeet vaikuttamaan YLE:n seinien sisällä. Se ei edes olisi oudointa mitä tuo kultti on mennyt vuosien varrella tekemään. Skientologit ovat onnistuneet mm. kiristämään Yhdysvaltojen verovirastolta uskonnollisille yhdyskunnille annetun verovapauden, Ranskassa kultin väärinkäytöksiin keskittyvän oikeudenkäynnin arkistosta joku tuntematon kävi poistamassa kansiosta pelkästään skientologeihin keskittyvät paperit (eli ei edes vaivauduttu peittelemään varkauden yhteyttä skientologiaan), paljastusjuttuja kultista kirjoittavat isot sanomalehdet päätyivät pitkien haasteiden pariin oikeudessa, ja niin edelleen.

Viime hetkellä YLE:n ohjelmistoon vaikuttaminen ei siis olisi edes ihmeellistä.

14.4.18

Jihad ja terrori

Atte Kalevan uutuus Jihad ja terrori -kirja päätyi luettavakseni, koska siihen liittyvä somekohu vilahti syötteessäni. Kerrankin voin suoraan myöntää pelkän somekohun vaikuttaneen ostopäätökseeni, kun uteliaisuuteni heräsi siitä mitä itse kirja sisältää. Melkein voisi luulla, että somekohu oli tarkkaan harkittu mainoskampanja.

Suomessa radikalisoituneen marokkolaisen Abderrahman Bouananean oikeinkäynnin myötä aihe on myös äärimmäisen ajankohtainen. Turussa vastaanottokeskuksessa asuva Bouananean kuunteli Isis-propagandaa ja alkoi puhumaan niin huolestuttavalla tavalla shiiamuslimeista ja muista vääräuskoisiksi mieltämistään, että miehen tunteneet turvapaikanhakijat tekivät hänestä ilmoituksen poliisille. Vääräuskoiset täytyi tappaa. Hän jätti huoneeseensa marttyyrivideon ja kirjoituksen, jossa selitti aikeitaan uskonnollisin perustein. Sitten Bouananean lähti torille puukottamaan ihmisiä.

 Meidän täytyy ymmärtää mistä nykyinen jihadismi on tullut ja mitä se pyrkii saavuttamaan, jotta yhteiskuntana voimme taistella sitä vastaan. Se mitä on koettu Euroopan maaperällä on vain kevyitä laineita kaikesta siitä väkivallasta jota jihadismi aiheuttaa Lähi-idässä. Jihadismin ensimmäinen ja yleisin uhri on toinen muslimi. Irakin valtarakenteiden hajottua Saddam Husseinin poiston jälkeen areenalle marssineet jihadistit teurastivat valtavasti shiiamuslimeita. Jopa niin väkivaltaisesti, että jopa Al-Qaida huolestui siitä aiheutavasta huonosta mainoksesta jihadismin nimelle. Vaikka hekin näkivät shiiojen tappamisen moraalisesti hyväksyttävänä. Kunhan ensin karkoitetaan Irakista USA:n joukot. Sitten voidaan puhdistaa Irak muista vääräuskoisista.

Vain kahden sadan sivun pituinen kirja on nopeasti luettu, sillä Kaleva osaa keskittyä olennaiseen. Aiheet eivät lähde haarautumaan vaan lukija pidetään punaisen langan päällä. Kansantajuisesti kirjoittu Jihad ja terrori selittää sunnalaisen islamin sisällä kehittyneen salafismin vaiheet jihadismin alustana. Salafismia on myös montaa muotoa; lähetystyöhön keskittyvää dawa-työtä, poliittisesti vaikuttamaan pyrkivää salafismia (esim. Muslimiveljeskunta), sekä jihadistinen salafismi. Tämä jälkimmäinen on antanut maailmalle mm. Al-Qaidan sekä Isis-järjestön Aziz the combat fighterit.

Väkivaltaan turvautuvat ja itseään hurskaina muslimeina pitävät jihadistit ovat olleet aina avoimia siitä miksi tekevät sitä mitä tekevät. 1960-luvulta lähtien tapahtunut jihadismiopin muutos on ollut omalla tavallaan johdonmukaista sopeutumista maailmalla käytyihin suurvaltojen siirtomaavaltojen valtapeliin, paikallishallintojen korruptioon, sekä sisällissotien seuraamuksiin. Tämä kehitys voidaan jakaa klassiseen, globaaliin ja kalifaatin jihadismiin. Joka on tällä hetkellä Isis-kalifaatin hajoamisen jälkeen sirpaloitunut useaan eri verkostoon. Mikä tekee niiden valvomisesta entistä vaikeampaa.

Jihad ja terrori on kaikesta turhasta riisuttu katsaus jihadismin historiasta. Jihadismi on mukautunut muuttuvaan maailmaan. Oppiriidat eri ryhmittymien välillä käydään läpi johdonmukaisesti. Kaikessa pyritään noudattamaan profeetta Muhammadin elämää. Tulkinnat vain sattuvat menevään joskus jopa tappavalla tavalla ristiin. Tavoitteena on tuoda maailmaan yhtenäinen muslimien oikeaoppineiden yhteisö, jota johtaa messiashahmo nimeltään mahdi. Tämän takia yritetään perustaa niitä kalifaatteja.

Kiistoja on käyty siitä missä hurskas muslimi saa käydä aseellista jihadia. Puolustamassa islamilaisen valtion rajoja ulkopuoliselta valloittajalta, muslimikansaa alistavaa valtion hallintoa vastaan, vai vääräuskoisten mailla hyökäten siviilien kimppuun? Jihadista on tietenkin eri muotoja, joista yleisin on henkilökohtainen uskonelämän kamppailu elämän haasteita vastaan. Otsikoihin päätyy tietenkin  se versio jihadista, jossa kamppailua käydään automaattiasein ja itsemurhapommein.

Oppikiistoina on väännetty kättä myös siitä milloin muslimi on vääräuskoinen, jolloin hänet julistetaan olevan takfir. Siitä seuraa rangaistuksena kuolema. Liian helposti tehty takfir nähdään muslimien yhtenäisyyttä hajauttavana. Liian suuri arkailu saman julistamisessa nähdään heikkoutena aidon uskon puolustamisessa. Sotaan yllyttävällä jihadismilla ei ole täyttä kannatusta muslimimaailmassa, joten jihadistit joutuvat punnitsemaan minkälainen väkivalta on kannattavaa PR-toimintaa. Itse näen melkein koomisena sen miten helposti eritavalla uskovia muslimeja ollaan syyllistetty profeetan hylkäämisestä. Puritaanien opetuksissa annetaan ohjeet jopa siitä kummalla jalalla täytyy astua vessaan mentäessä ja sieltä poistuttaessa.

Voin suositella Atte Kalevan tuotosta kaikille niille, jotka haluavat hyvän askeleen kohti ymmärrystä yhdestä maailman sitkeimmäksi jääväst vitsausta. Jihadismin kaltaista kiihkouskovaista paloa on vaikea poistaa maailmasta.

7.4.18

Ongelmia hasidien kouluissa

Maailmasta löytyy monenlaisia kouluja. Päivän aiheena on uskonnollisten koulujen mahdolliset ongelmat. Periaatteessa suurin ongelmien aiheuttaja on tällaisten koulujen löysempi valvonta. Opetuksen taso päästetään ala-arvoiseksi, kun pääpaino on vakaumuksellisen jumalaopin pänttääminen.

Tämän päivän esimerkki kertoo selkeällä tavalla siitä miksi uskonnollisten koulujen opetussuunitelmat täytyy säännöllisesti tarkistaa. Tapaus liittyy siihen hasidijuutalaisten yhteisöön New Yorkissa, josta kerrottiin mm. Yksi meistä dokumenttielokuvassa. Ortodoksijuutalaiset ovat perustaneet maallisesta yhteiskunnasta täysin eristäytyneen yhteisön Brooklyniin. Eristäytymiseen kuuluu myös omien koulujen pyörittäminen. Näissä kouluissa annetaan opetusta, joka ei auta yhteisön ulkopuolella elämisessä.

 Lyhyesti: Kouluissa ei anneta lähellekään pätevää opetusta pojille. Samaan perinteeseen perustuen tytöt saavat parempaa opetusta. Naisten ei ole sallittua opiskella Talmudia, joten tyttöjen tunnit voidaan täyttää luonnontieteellä ja kielten opiskelulla.

Kautta linjan yhteisön kouluissa on kuitenkin nöyryyttävällä tavalla puutteellinen opetus. Matematiikka, historia ja englannin opiskelu ovat tuntimääriltään puutteellisia. Enemmistö koululaisten ajasta menee uskonnollisten oppien pänttäämiseen ja juutalaisten pyhien tekstien lukemiseen.

Osavaltion suorittamissa mittauksissa hasidijuutalaisten omissa kouluissa (joita kutsutaan ješiva kouluiksi) koululaisten tietotaso on puutteellista. Yhteisön ulkopuolisille puhuneet nuoret ovatkin huomanneet, ettei heillä ole keinoja päästä kunnollisiin työpaikkoihin. Jotkut heistä eivät pysty jatkokoulutuksessa määrittelemään mitä ovat kemian perusteet tai mitä sana molekyyli tarkoittaa. Toiset eivät edes osaa selittää lääkäreille mikä heitä vaivaa, koska eivät tiedä oikeita sanoja ihmisen anatomiasta.

Siksi heillä on edessään poikkeuksellisen paha ylämäki, jos he aikovat elää yhteisönsä ulkopuolella. Uskonnollinen koulu ei antanut heille niitä taitoja, joita kaikki muut saivat peruskoulun jälkeen. Valikoima mahdollisista työpaikoista jää erittäin rajalliseksi. Huonopalkkaiset työt takaavat myös sen, että tukea jäädään hakemaan ortodoksijuutalaisten parista.

Tällainen tiedon puute on yksi tapa hallita ja raja yhteisön lapsien elämää. He pysyvät varmemmin oman yhteisönsä sisällä, jos keinot elää yhteisön ulkopuolelle tehdään hankalaksi huonolla koulutuksella.

Kun viranomaiset haluavat parempaa opetusta kouluihin, niin he kohtaavat vastalauseita. New Yorkin kaupunki lupasi joitain vuosia sitten tutkia paremmin yeshivojen tasoa. Mitään ei näyttänyt kuitenkaan tapahtuvan. New York Times uutisoi siitä miten yhden senaattorin huoli uskonnonvapaudesta riittää pitämään uskonnolliset koulut pätevien vaatimusten ulkopuolella. Senaattori Simcha Felder piti käsittelyn alaisena ollutta budjettia panttivankinaan kuukauden vaihtuessa. Hän vaati osavaltiota suostumuksen siitä, ettei ješiva koulujen opetussuunnitelmiin puututtaisi.

Senaattori Felderin vaatimukseen suostuttiin. Tavallaan. Yeshivan kaltaisille kouluille säädettiin erilliset standardit. Joten niitä arvioidaan eri periaatteilla kuin valtion rahoittamia julkisia kouluja. Edes uskonnollisten koulujen opetussuunnitelman sisällön suhteen ei laadittu rajuja vaatimuksia.

Pienenä parannuksena osavaltion opetusviranomaisille suotiin ensimmäistä kertaa valtuudet edes arvioida uskonnollisten koulujen tasoa. Mikä on ihan kiva lisäys vuosia jatkuneiden vaatimusten jälkeen.  Toistaiseksi yksityiset uskonnolliset koulut ovat saaneet tukirahoja toimintaansa veronmaksajilta, kunhan kouluissa annettava opetus on "merkittävästi samantasoista" kuin julkisissa kouluissa.

Ješivassa opiskelleet entiset oppilaat ovat vaatineet osavaltiota puuttumaan puutteelliseen opetukseen. Uskaltavatko poliitikot joskus vihdoinkin puuttua asiaan? Ehkä sellainen ihme tapahtuu joku vuosi. Kunhan viranomaiset lopettavat pelkäämisen ja välittävät enemmän lasten oikeuksista ja elämän parantamisesti. Ja välittävät vähemmän siitä mahtaako hasidien yhteisö loukkaantua koulujen tason parantamisesta. Poliitikot jarruttavat prosessia, sillä he pelkäävät menettävänsä yhteisön äänet vaaleissa.

5.4.18

Rehtori Pasanen ja Katsomusten tasa-arvon arvoitus

Vaihteeksi kotimaisten koulujen sisältä kuuluu sekularismin kannalta kauniita virsiä. Yle uutisoisi Oulunsalon Pitkäkankaan koulun saamasta moitteesta. Koululaisille on annettu uskonnollisia päivänavauksia. Eikä uskonnottomille ole tarjottu vaihtoehtoa keskusradiosta raikuvalle uskonnolliselle selostukselle. Kouluille saneltujen määräysten mukaan tämä vaihtoehto olisi pitänyt tarjota. Mutta ei tarjottu. Ja siksi kantelu ja siitä seurannut huomautus koululle.

Yleensäkin ongelmana on koululaisten jakaminen heidän vakaumusten ja uskontojen mukaan eri klaaneihin jopa kouluopetukseen liittymättömissä aktiviteeteista. Mutta siitä lisää myöhemmin.

 Pitkäkankaan koulu vastaa saamaansa nuhteluun. Rehtori Seppo Pasanen kommentoi näin:

– Hyvin paljon ihmetellään sitä, että eikö meillä ole tässä maassa suurempia asioita huolehdittavana kuin tällainen asia. 

 Meillä on oikeasti isompia ja tärkeämpiä ongelmia. Siksi onkin ihmettelyn paikka miksei kouluissa osata noudattaa näinkin yksinkertaista ja helppoa asiaa. Onneksi rehtorin puheiden perusteella näyttää vain siltä, ettei koulussa oltu tietoisia määräyksistä. Valitusta ei tehty koululle vaan sen henkilökunnan ohitse. Hyvä kanava tällaisille valituksille on Kantelupukki.

Rehtori Pasanen jatkaa:
Jos joku huoltaja olisi ottanut yhteyttä, olisimme tietenkin ottaneet huomioon sen mahdollisuuden, ettei oppilaan tarvitse osallistua päivänavaukseen. Hyviin tapoihin kuuluu, että huoltaja, joka on vastuussa oppilaan asioista, olisi yhteydessä koululle tällaisissa asioissa.

Todellakin. Olen usean opettajan suusta kuullut, miten oppilaiden vanhemmat ovat yhteydessä mitä pienemmistä asioista ja opettajan kännykkä piippaa sekä Vilma höyryää vanhempien kysymysten ja palautteen takia. Jos Pitkäkankaan koulun rehtorille tai opettajille ei ole puhuttu päivänavausten ongelmista, niin väittäisin valituksen tekevän perheen joutuvan yhteisössä uskonnollisen kansanosan silmätikuksi. Heistä tulisi "se ongelmaperhe" joka vihaa kristittyjä ja vainoaa uskovia. Näin ainakin tapahtuu nettikansan kirjoitteluissa ja suljettujen sosiaalisten medioiden keskustelupalstojen sisällä.

Itse olen aistivinani rehtorin puheista vähättelyä. Kaikkien koululaisten oikeudet eivät ole tärkeitä, jos välittää vain ns. omistaan. Toivottavasti olen kuitenkin täysin väärässä tässä kohtaa. Toivottavasti rehtori Pasanen oli pelkästään huolimaton.

Varmasti oli myös pelkästään kokemuksen puutetta, ettei koulu aluksi antanut selvityspyyntöihin kunnollisia vastauksia.

Apulaisoikeusasiamies antoi ratkaisussaan moitteita myös siitä, että koulun rehtori ei ollut kunnolla vastannut selvityspyyntöön. Selvityspyynnön antoi ensin vain Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja, ja rehtorilta tuli vain lyhyt osuus. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan sekin oli ylimalkainen, eikä siinä vastattu tai otettu kantaa konkreettisiin tilanteisiin tai väitteisiin.

Rehtori Pasasen sanomisissa on kuitenkin pientä epäselvyyttä. Kantelupukki-palvelun väki nimittäin kertoo tällaista Ylen uutiseen liittyen:

Rehtori Seppo Pasanen: "Joku huoltaja on ilmeisesti ollut tekemisissä valituksen kanssa, mutta meihin kukaan ei ole ollut yhteydessä. Se aiheuttaakin eniten ihmetystä, kun on lähdetty niin sanotusti isolla vaihteella liikkeelle, ilman koulun kanssa keskustelua."
Kantelupukin edustaja keskusteli asiasta rehtorin kanssa puhelimessa 10.10.2017. Kantelu tehtiin 10.11.2017, kun meille oli kerrottu että perinnettä aiotaan jatkaa.

Koulu oli siis tietoinen valituksen aiheesta. Rehtorille oli kerrottu ongelmasta. Ja koulu oli ilmoittanut, ettei muuta käytäntöään. Ja sitten valitus päätyi apulaisoikeusasiamiehen pöydälle asti. Eli väittäisin koulun saaman virallisen huomauksen olevan [vetää henkeä] Ihan oma syy!


Tai ehkä rehtori ei välittänyt ongelmasta, koska se ei tullut suoralla puhelulla tai tapaamisella koulussa käyvän lapsen huoltajan kanssa. Vaikea tietää mitä liikkui tai ei liikkunut rehtorin päässä.

Uskonnottomien koululaisten oikeudet on erittäin helppo unohtaa, jos olettaa kaikkien olevan kristittyjä. Tai jos ei vaan välitä kaikkien koululaisten oikeuksista. Onneksi Pitkäkankaan koulun kaltaiset tapaukset jäävät harvinaisemmaksi mitä yleisempään tietoon uskonnottomien olemassaolo tulee.

Koulu jatkaa uskonnollisia päivänavauksia. Niiden rinnalle tarjotaan korvaavaa toimintaa. Ja rehtori lupaa tiedottaa uskonnollisesta sisällöstä tarkemmin. Pitkäkankaan koulu on siis vihdoinkin tietoinen koululaisten oikeuksista.