23.6.16

Katolinen kirkko ja huoli lapsista eiku rahasta

Katolisen kirkon pääpomo Franciscus on tehnyt melkein merkittäviä parannuksia siihen miten hänen firmansa kohtelee johtotason työntekijöitään. Tuoreessa paavillisessa asetuksessa neuvottiin lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoituksesta epäonnistuneiden pappien olevan erotettavissa. Ehtona erottamiselle tietenkin se, että pappi on laiminlyönyt velvollisuutensa hyvin vakavasti. Näillä parannuksilla yritetään päästä eroon tilanteista, joissa arkkipiispa kertoo poliiseille, ettei tiennyt lasten raiskaamisen olevan laitonta. Ehkä tämän vuosituhannen aikana katolinen kirkko saa sääntönsä päivitettyä sille tasolle, että koko laitos on oikeasti huolehtimassa lapsien turvallisuudesta. Siis enemmän kuin pappiensa tulevaisuudesta. Merkit eivät ole kovin lupaavia edistyksen suhteen.

 Yhdysvalloissa tämän rikoksen kohdalla vanhenemisesta on erilaisia lakeja eri osavaltioissa. Pennsylvanian edustaja Mark Rozzi kampanjoi uuden lastensuojelulain puolesta. Sillä mahdollistettiin hyväksikäyttötapausten tutkinta entistä useammassa tapauksessa, kun rikoksen vanhentumista pidennettiin. 30 vuoden pituinen raja poistettiin tulevien rikosten kohdalta. Enää raiskaajat eivät pääsisi karkuun oikeutta vain koska tarpeeksi monta kalenterivuotta on vierähtänyt lasten raiskaamisesta. New Yorkin osavaltiossa on vielä voimassa laki, jonka ansiosta 23-vuotiaat eivät enää saa nostaa syytettä lapsuuden aikana uhriksi joutumisestaan.

 Usein lasta on manipuloitu ja peloteltu, jotta hän ei kertoisi kenellekkään siitä mitä aikuinen on hänelle tehnyt. Kun lapsi vartuu ja vihdoinkin uskaltaa kertoa, niin rikos on pykälien mukaan vanhentunut.

Rozzin lakiehdotus meni läpi, mutta se ei kuitenkaan anna oikeutta nostaa syytettä vuosikymmeniä sitten tehtyjen hyväksikäyttötapausten kohdalla. Tätä ongelmaa aiotaan korjata lisäyksellä. Lisäys kohtaa kuitenkin vastustusta.

Kuka voisi haluta näiden rikollisten välttävän oikeutta? Kuka ei haluaisi varmistaa, että lasten hyväksikäyttäjät eivät livahda veräjästä kansanedustajat vastuustaan? Kuka-- no varmasti arvaatte mitä kirjoitan seuraavaksi.

Pelkästään Yhdysvalloissa yli 100 000 lasta on joutunut papiston seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. Vuonna 2012 Vatikaanin konferenssissa arvioitiin n. 4300 liperikauluksisen olleen syytettynä näistä rikoksista. Heistä toistaiseksi vähintään 300 on tuomittu. Heistä katolinen kirkko maksaa sovittelu- ja korvausmaksuja. Kyseessä ovat valtavat summat, joita vakuutusfirmat laskevat kylmä hiki kollektiivisella otsallaan.

Jos isoissa osavaltioissa löysätään vanhenemisen kriteerejä, niin katolinen kirkko joutuu entistä useampien hyväksikäyttötapausten korvauksien maksajaksi. Se tarkoittaisi pahimpien uhkakuvien mukaan jopa joidenkin hiippakuntien konkurssia. Konkursseja on jo tapahtunut. Siksi on vain järkevää talousajattelua lobata näitä uusia lastensuojelulakeja vastaan. Näin katolinen kirkko välttyy maksamasta kymmenien miljoonien dollarien korvauksia. Projektia johtaa kardinaali Timothy Dolan. Fiksuina miehinä hiippakuntien jehut sijoittivat yli kaksi miljoonaa dollaria mm. Wilson Elser lobbausfirman palkkaamiseen. Se on yksi parista muusta lobbausfirmasta, jotka taistelevat näitä rikoksen vanhentumisien poistamisia vastaan.

Olisipa katolisella kirkolla ollut yhtä suuri huoli lasten hyvinvoinnin turvaamisesta. Silloin heillä ei olisi näitä nykyisiä huolia lakien muutoksista.

Eikä julkisuudessa meluta kauheasti edes siitä miten katolisen kirkon höpinät kondomeista tappavat ihmisiä.

1 comment:

Anonymous said...

Katolisen kirkon ratkaisu AIDSiin ja abortteihin on: älä harrasta seksiä. Ratkaisu työntekijöiden tekemiin lasten raiskauksiin on... raha. Pitäiskö olla toisin päin?