12.3.12

Operaatio Puolimatka, osa 2

Kirjan lukeminen jatkuu.Väliin on puskenut tärkeitä projekteja. Onneksi Valkee saa tänään päätöksen klo 20:00, joten pääsin taas Puolimatkan Usko, Tiede ja Evoluutio -kirjan pariin. Viimeksi jäin lähenevän evoluutioteorian kritiikin äärelle. Kuitenkin sivuilla tuli tämän alueen aloituksessa vastaan naturalistisen filosofian kritiikkiä. Richard Dawkins saa kehuja siitä, että osaa muovata evoluution haasteet teorian tueksi.
Puolimatka esittelee miten naturalistit ovat rajanneet evoluutioteorian kritisoimisen pois tieteestä. Naturalismin sisällä evoluutio on automaattisesti ainoa mahdollinen selitys. Siksi jumalolentojen savileikit eivät pääse tieteellisiin julkaisuihin. Jumalaton uskonvakaumus vaatii evoluution julistamista faktaksi, faktoista huolimatta. Mutta samalla heitetään pihalle pelkkä teorian kritiikki. Tai niin ainakin annetaan ymmärtää Usko, Tiede ja Evoluutio -kirjassa.

Sivulla 148 muistellaan 60-luvun Wistar-instituutissa tapahtunutta kokousta. Siihen osallistuneet matemaatikot olivat laskeskelleet luonnonvalinnan ja mutaatioiden mahdollisuutta luonnon monimuotoisuuden selittämisessä. Todennäköisyyslaskelmat kertoivat kerta toisensa jälkeen, ettei kyseinen darwinistinen mekanismi toiminut. Näistä laskelmista julkaistiin Mathematical Challenges to the Neo-Darwinian Interpretation of Evolution -kirja.

"Matemaatikkojen hyökkäyksen kohteena oli sattumanvaraisten mutaatioiden käsite, joka on darwinistisen käsityksen mukaan evoluution raaka-aine. Matemaatikko D. S. Ulamin mukaan on erittäin epätodennäköistä, että esimerkiksi silmä olisi voinut kehittyä pienten mutaatioiden kasaantumisen tuloksena, koska mutaatioiden lukumäärän olisi pitänyt olla niin suuri, ettei käytettävissä oleva aika ollut läheskään riittävä."
Tietenkin darwinistit vastasivat Ulamille:

"Kaksi darwinistia, Nobel palkittu Peter Medawar ja C. H. Waddington vastasivat, että kyseisissä laskelmissa täytyy olla jotakin vialla: "Ulam tekee tiedettä väärin päin; tosiasia on, että silmä on kehittynyt ja siksi matemaattisten vaikeuksien täytyy olla vain näennäisiä."
Eikä kirjassa kerrota sen enempää miten Medawar ja Waddington selittivät matemaattisia algoritmeja. Ehkä se sitten oli vain dogmaattinen puolustuspuhe ilman laskentamallien tarkastelua.

Wistar-instituutissa tehdyt laskelmat ovat tulleet vastaan aikaisemmin. Olen lukenut Phillip Johnsonin Darwin on Trial -kirjaa. Siinä mainittiin nämä Ulamin laskelmat, joiden pitäisi osoittaa ettei silmä ole voinut kehittyä.
Olen melko varma, että Puolimatka on lukaissut samat sivut läpi, sillä hän käyttää kirjassaan väärää nimikirjainta Ulamille. Phillip Johnson kirjoitti matemaatikon nimen väärin vuonna 1991: D. S. Ulam. Oikea nimi on Stanislaw Marcim Ulam. Sittemmin Discovery Instituten sivuilla on alettu käyttämään oikeaa nimeä, kun sama matemaattinen todiste silmän kehittymättömyydelle nousee pinnalle. Tuo ei liity mitenkään laskujen pätevyyteen.
En ole vielä saanut Ulamin papereita luettavaksi. Onneksi jotkut toiset ovat saaneet. David Wilson käy läpi sitä miten hän on erimieltä IDeistien tulkinnoista. Ulam kirjoitti suoraan, että hänen laskelmansa eivät ole mitenkään realistisia. Ne oli tarkoitettu biologisten mallien alkutaipaleeksi, joita tarkennettaisiin tiedon lisääntyessä. Ulam ei tehnyt laskelmistaan mitään johtopäätöksiä silmän evoluutiosta.

Noh, selailen vielä lisää Puolimatkan kirjaa. Pikakelaus paljasti, että tulossa on lisää tieteenfilosofiaa. Kyllä sieltä pitäisi myös tulla evoluutioterian kritiikkiäkin.

2 comments:

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen said...

Puolimatkan kannalta tuo on kiinnostava kysymys. Minustakin nuo "algoritmeissa on vikaa" on hieman presuppositionistisia. Nehän ei todista että laskelmat on vääriä, vaan esittää että ei ole varmaa että laskelmat on todella oikein, hyviä ja totuudenmukaisia. ; Kun laskelmat eivät ole ilmiselvästi tosia tai oikeellisia, kritiikkiin tarvitaan vähemmän. Spekulaation ohittaminen on helpompaa kuin kunnollisen luonnontieteellisen kovan datan.

Kuitenkin ID -puolella tätä presuppositionismia kannatetaan kun mietitään "reverse engineering" -käsitteistön kautta suunnittelukysymyksiä. - Tämänlaisissa aiheissa evoluutikot kieltämättä "reverse engineeraavat" paljon.

Mielestäni tässä on kuitenkin Puolimatkan huomattava se, että olisi vedottava siihen mitä tunnetaan. RC ja muut konseptit ovat tavallisesti juuri "tiedon aukkopaikoissa", ja esimerkiksi Behe rakentaa omituisen ad hoc -päätelmän niiden pohjalta. Hänhän esittää deskriptiivisen kuvauksen, esittää jonkinlaisen ylimalkaisen laskelman aiheesta ja esittää sitten just so -kertomuksen jota ei todista. Jos aihe on tuntematon, vastapuolikin tietysti rakentaa just so -kertomuksen.

oikea ratkaisu, tieteellien katsantotapa, ajaisi miettimään sitä vaihtoehtoa, että teorioiden hyvyys haettaisiin sieltä mistä tunnetaan. Tunnetusta ponnistettaisiin sitten tuntemattomaan. (Induktiota Puolimatka ei taatusti vastusta, hän leikkii analogioilla ja puolustaa analogioita sen verran suurella innolla. Hän ei voi vastustaa siksi tämänlaista lähestymitsapaa huonona.) Mikä parasta, tämä lähestymistapa EI KIELLÄ näiden aiheiden tutkimusta. Se päin vastoin tarjoaa induktiopohjaisen keinon jonka kautta näille voidaan esittää hyvin perusteltuja uskomuksia, akateemisia arvauksia, tieteellisiä teorioita... (kutsu millä nimellä haluatte.)

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen said...

Se, mikä Puolimatkassa lisäksi ihmetyttää on se, että hän taitaa cherry pickata mielivaltaisesti pari ylimalkaisinta lausuntoa ja väittää tätä "naturalistien" yleisasenteeksi.

Dawkinsia joutuu kehumaan. Nostaisin esiin myös Gouldin, jonka luononvalinnan kritisoiminen "just so" -kertomuksiksi on (ID)kreationistien vakiokauraa (väärinymmärrettynä toki). Gouldin argumentaatiota ei suinkaan ohiteta yliopistokeskusteluissakaan.

Itse asiassa vaiennus "pyhä lehmä" ei näytä oikeastaan sopivan mihinkään todelliseen tiedeyhteisön tapaan käsitellä evoluutioteoriaa. Jos "naturalistit vainoaa" heitä on maailmanlaajuisesti aikamoisen vähän. Eli ei ole mikään merkittävä taistelunkohde. Näyttääkin että keskustelukulmien esilläolo on kenties tiedemaailman ulkopuolella vieraampaa ja ID -läiset ajattelee että tämä on sama asia. (Itse näkisin jopa eron tieteen popularisoinnin ja tieteenteon välille, ja tässä kuilu on vielä isompi)

Ehkä kyseessä onkin enemmänkin projektio. Kreationistit nimittäin syyttävät usein vaientamisesta ja vainosta. Kuitenkin tosiasia on, että ID -argumentit on painettu kirjoihin ja niidne sisältö on tiedemaailmassakin käsiteltyä (vaikka ne eivät vertaisarvoituja teoksia ole pääosin olleetkaan, joten tässä on kiinostuttu selvästi yli tarpeen peräti! Tehty vaivaa johon ei olisi edes velvollisuutta tai tarvetta.) ID -argumentit ovat jopa väsyttävän tuttuja. Samoin kuin näiden ID -argumenttien akateemista käsitteistöä ja perustelutapoja käytävät kritiikitkin ovat väsyttävän tuttuja.

Kuitenkin ID taitaa tässä kohden "reverse engineerata". Koska ID on oikeassa ja hyvä kulma tehdä tiedettä, on kriitikoiden oltava väärässä ja vainoajia. (Hassua on että ID -veikkoset syyttävät usein että koko AIHE olisi tieteessä kielletty. Kuitenkin kritiikki koskee heidän esittämiä kriteeristöjään. Vain PELLE olisi niin tyhmä että esittää että Dembskin teleologisuutta määrittelevien design -käsitteiden kritisoiminen olisi samaa kuin tietoisuutta, tavoitteita jne. aiheiden kielto kokonaan. Jos siis kritisoin vaikka Searlen käsitystä tietoisuudesta kritisoisin koko tietoisuuskonseptia turhana? Ei toimi näin missään!)

Tässä vainokortti kertookin enemmän Puolimatkan omista ennakkoluuloista - joista hän näyttää olevan kovista yrityksistä huolimatta totaalisen kykenemätön erkautumaan.