6.12.10

Paha lääketeollisuus, osa 4

Aamulehdessä on sivun verran juttua lääketeollisuuden metkuista. Verkkouutisessa mainitaan vain pari kohtaa. Printatussa lehdessä kerrotaan tarkemmin lääkärien kouluttamisesta. Kun lääkefirma ensin luo pillerin ja keinottelee sen tehon tutkimisessa, niin seuraavaksi piilotellaan havaittuja haittavaikuksia, jonka jälkeen tehtaillaan suotuisia papereita.

Entäs sitten kun vaivalla markkinoitu pilleri saadaan apteekkeihin? Patentti pitää sen tuotot tarpeeksi suurina vain joitain vuosia. Sitten patentti raukeaa ja kilpailijat tekevät halpiskopiot. Ennen tätä katastrofia lääketeollisuuden täytyy varmistaa, että reseptejä kirjoittavat lääkärit suosivat uusinta uutta, lääketutkimuksen tuoreinta, kauneinta, parasta, seksikkäintä ja ennenkaikkea tuottavinta pilleriä. Patentoitua pilleriä ei saa vaihtaa apteekissa rinnakkaisvalmisteisiin. Potilaiden kustannukset nousevat, mutta toisaalta, lääkefirman tuotot nousevat myös. Eli lääkärit täytyy saada muistamaan uusimpien pillerien nimet.

Pelkästään lääkefirmojen logoilla varustetut täytekynät tai pillerin nimellä koristellut kalenterit eivät riitä. Kuvioon astuvat lääkefirmojen sponsoroimat koulutusmatkat.

Aamulehti kysyi lääkäreille maksettavista koulutusmatkoista ja luentopalkkioista kuudelta Suomen suurimpiin kuuluvalta lääkeyritykseltä. Kaikki myönsivät sponsoroivansa lääkärien koulutusmatkoja. Yksikään yritys ei kuitenkaan suostunut kertomaan sairaanhoitopiireille tarjottavien matkojen vuosittaista kokonaisarvoa.
Lääkejätti GSK lupasi kuitenkin julkaista lukuja vielä joulukuun aikana. Halu ilmoittaa sponsorointiin käytettyjä rahoja ei ole kovin suuri, sillä ilmiö on kuulemma niin merkittävä. Siksi ei ole tarpeellista työllistää väkeä pitämään kirjaa näistä kuluista. Ihan ymmärrettävää turhan byrokration kitkemistä.

Marraskuussa vedettiin markkinoilta GSK:n uudet diabeteslääkkeet Avandia ja Avandamet.

Euroopan lääkeviranomainen EMA on päättänyt rosiglitatsonia sisältäviä diabeteslääkkeitä koskevan hyöty-haittasuhteen arvioinnin. Huomion kohteena oli erityisesti näiden lääkkeiden sydän- ja verisuonivaikutukset.
Lähes 15 000 potilasta sai Kelan sairausvakuutuskorvausta näille uusille lääkkeille.

Lääkärin vastuulla on kustannustehokkaimman lääkkeen löytäminen. Lääkefirman edustajan vastuulla on myydä firman tuotetta, kustannustehokkuudesta välittämättä. Edustajia tapaavat lääkärit ovat vielä hyviä lääkäreitä, mutta heidän lääkevalinnoissa on tilastollisesti enemmän brändipillereitä. Uusimman tutkimustiedon kuuleminen on tärkeää ja tarpeellista. Fiksuimmat lääkärit osaavat välttää pelkkiä lääkemainoksia tehdessään päätöksiä, eli perehtyvät myös riippumattomien tutkimuslaitosten raportteihin. Jos oikein juoruamaan rupean, niin eräs täysin mielikuvitukseni tuottama helsinkiläinen lääkäri ottaa ilolla vastaan sponsorointimatkat, sillä samalla pääse ottamaan kuvia harvinaisista linnuista ympäri maailmaa. Hän myös kiusaa sponsorifirman edustajia esittämällä hankalia kysymyksiä.

Tarjolla on myös Lääkärit ilman sponsoreita.

Lääkäreiden täytyy seurata oman alansa tieteellistä kehitystä, mutta on huolestuttavaa että Suomessa täydennyskoulutus on pitkälti teollisuuden kustantamaa. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että rahoittajan intressi heijastuu myös opetuksen sisältöön. Yliopistojen ja kuntien tulisi ottaa vastuu riippumattoman jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestämisestä lääkäreilleen ja kustantaa tarvittavia kokousmatkoja.

Lääkärin vastuuta myynninedistämisestä erityisesti alleviivaa keväällä 2004 voimaan tullut lääkelain uudistus, jonka mukaan lääkäri voidaan tuomita lääkerikkomuksesta, mikäli hän osallistuu lainvastaiseen myynninedistämiseen. Vaikka lääkäreihin suuntautuva lääkemarkkinointi on viime vuosina Suomessa siistiytynyt, on siinä yhä vielä paljon korjattavaa.

2 comments:

Tomi said...

Ongelma on siinä, että lääkeyhtiöt kustanatavat hyvin suuren osan kaikesta lääketieteellisestä tutkimuksesta, joukossa myös arvokasta tutkimusta.
Jos kaikki tutkimukset kustannettaisiin vero-, että lahjotusvaroin, olisi luultavaa, että tutkimuksen määrä vähenisi.
Eli lääkeyhtiöt ja niiden sposaamat lääkärit ovat välttämätön paha.

Anonymous said...

Komppaan Tomia, mutta lisään, että asialle voidaan silti tehdä jotain. Tarkempaa valvontaa ja tarkat tiedot tutkimusmetodeista kaikkien nähtäville jne.

Suomalaisessa järjestelmässä viranomaisilla on hyvät mahdollisuudet esittää vaatimuksia lääkeyhtiöille.